Kuva kertoo enemman kuin tuhat sanaa. Antaa ylla olevan maiseman siis puhua puolestaan. Mun hikisia jalkoja ei ole valttamatonta kommentoida.

Olemme siis saapuneet paratiisiin. Matka oli taas aika jarkyttava. Ensin junamatka Bangkog - Chiang Mai, jonka piti kestaa 13h mutta joka venahti tunnilla. Voin kertoa taman kokemuksen jalkeen, etta sleeping classilla ei thaimaalaisissa junissa ole sitten mitaan tekemista sleeping'in kanssa. Nukkumisesta ei nimittain tullut yhtikas mitaan, kun juna heilui kuin Amorella Itamerella ja joka paikasta kuului klonk!klonk!kops!rysk!klonk! Aivan uskomaton meteli siis jatkui lapi yon. En olisi ihmetellyt aanista paatellen vaikka oltaisiin ajettu erinaisten elainten yli ja pilkottu samalla puut kiskoilla. Raiteet kolisivat siis kasittamattoman paljon ja tietysti meidan sankypaikat olivat aivan vaunun oven vieressa. Junamatkailu muuten oli ihan miellyttavaa, sanky oli todella hyva ja se tehtiin aika pian junan liikkeelle lahtemisen jalkeen. Eli aikaa ja tilaa nukkumiseen olisi ollut, mikali tuo aanipuoli olisi saatu hoidettua. Junamatkalle sattui muuten mielenkiintoinen hetki. Eraalla asemalla nimittain kyytiin nousi noin 60-vuotias munkki. Eli ikansa ja asemansa vuoksi erittain arvostettu henkilo. Siita kieli jo sekin, etta naiset jotka munkin ohi kulkivat, suunnilleen ryomivat junavaunun lattiaa pitkin kunnioittaakseen korkea-arvoista henkiloa. Naiset taalla eivat saa istua munkin vieressa tai koskea heihin. Lisaksi heille automaattisesti annetaan tilaa busseissa, junissa yms. No, munkki nousi junaan ja istui penkille. Nukkumaan mennessa tulikin sitten hieman outo tilanne: ymmarsimme, etta alapeti on parempi peti (olimmehan maksaneet siita enemman kuin ylapedista) ja tassa on nyt vastakkain kaksi nuorta lansimaalaisturistia ja korkea-arvoinen munkki. Olisimme molemmat luovuttaneet kylla paikkamme ja siirtyneet ylapetiin nukkumaan, mikali asiaa olisi kysytty meilta tai siita olisi edes mainittu, mutta koska kaikki vain osoittelivat sormella ja jupisivat thaita emmeka luonnollisesti tajunneet holkasen polaysta meneillaan olevasta selkkauksesta, ja itse emme osanneet sanoa asiaan mitaan, mita he olisivat ymmartaneet, munkki kiipesi ylapetiin nukkumaan ja mina alle. Voin siis kertoa, etta paallani on maannut yhden kokonaisen yon vanha munkkimies..... Voiko joku yhtya samaan?

Chaing Maihin saavuttuamme setvimme tiemme bussiasemalle. Tama ei kaynyt ihan helposti silla nalkainen, vasynyt ja vittuuntunut Tiina on kaikkea muuta kuin mukavaa neuvotteluseuraa. En kyennyt yhteenkaan jarkevaan ajatukseen ennen kuin sain ruokaa. Onneksi apu oli lahella ja aamiaisen jalkeen pystyi tutkailemaan tilannetta hieman jarkevammin.. Otimme tuk-tuk-kyydin bussiasemalle, ostimme liput Paihin matkaavaan 10 paikkaiseen hiaceen ja istuimme autoon nauttimaan nahtavyyksista. Olimme lukeneet, etta juuri maisemat ovat yksi syy matkata Paihin tieta pitkin. Ne olivatkin kylla aivan sanoin kuvaamattoman hienot, mutta heille, jotka ovat alttiita karsimaan matkapahoinvoinnista, emme voi suositella 762 kurvin reittia. Sen verran on nimittain mutkia tiella matkalla tahan paratiisiin silla tie kulkee vuorilla: Pai on kyla vuorten laaksossa.

Mutta nyt, ah, perilla... Taalla on tarkoitus hengailla, levyttaa, olla ja rentoutua muutamia paivia. Guest house on nyt varattu pariksi yoksi viela, mutta mita todennakoisimmin jatkamme sita viela. Eilen otimme ensimmaisen huoneen mika vapaana vastaan tuli ja maksoimme siita suorastaan sikahinnan: 6euroa / henk. Mutta siina vasymyksessa ja vitutuksessa ei jaksanut rinkkojen kanssa enaa metriakaan. Huone oli kylla todella siisti ja kiva mutta silti liian kallis. Eilen illalla sitten istuskellessamme paikallisessa kuppilassa ja jutellessamme muiden reissaajien kanssa, selvisi etta eraassa guest housessa olisi hyvia huoneita puolet halvemmalla. Olimme Mikon kanssa itsekin jo kierrelleet illalla etsimassa muita hostelleja silla paikkaa olisimme vaihtaneet tanaan joka tapauksessa. Uusi Charlie's Guest House on aivan upea. Toivottavasti saamme hyvan kuvan otettua huoneestamme, joka on hieman korkealla maan pinnasta. Lansimaalainen vessa antaa minulta viela huoneelle ison plussan... viela en nimittain ole aivan sinut taman aasialaisen vessan kanssa:

Tahan on hyva lopettaa.....

Palaamme jalleen talla viikolla. Nettikahvilan yhteys on hyva ja hintakin edullinen. :) Tarkoituksena on huomenna vuokrata skootteri ja ajella silla vesiputouksia ja kuumia lahteita ihmettelemaan. Katsotaan mita muuta loydamme.. Nyt paratiisi vaikenee hetkeksi. Palataan!