Viimeista viedaan! Huoneen avain on luovutettu, viimeinen yo nukuttu hyvin ja aamuteetkin siemailtu RM Guest Housen alakerrassa. Matkatavarat sain jattaa majatalon huomaan lukkojen taakse ilman eri korvausta. Kiitos heille, ei tarvitse riepoa rinkkaa ja lentolaukkua pitkin poikin Bangkokia. Nyt pitaisi kuluttaa aikaa viiteen asti tassa Th Khao Sarnin nurkilla. Sitten haen reput sailosta, nousen lentokentalle vievaan bussiin ja hengailen illan kentalla. Koneen pitaisi nousta ilmaan viitta vaille puolen yon. Edessa on pikkuista vajaa kahdentoista tunnin lento Wieniin ja sielta viiden tunnin odottelun jalkeen jatkoyhteys Helsinki-Vantaalle.
Tyttohomppapaivat Bangkokissa ovat olleet varsin rentouttavia. Lentolaukku loytyi MBK:n ostoskeskuksesta, jossa vietin mukavan maanantain. Ihania nama ostoskeskukset taalla - nissa voi helposti kuluttaa kokonaisen paivan! Saman katon alla voi katevasti niin shoppailla, syoda, istua kahvilla, kayda parturissa ja ottaa rentouttavan jalkahieronnan. Parturissa kayntikin osoittautui ihan mukavaksi kokemukseksi, vaikka myonnetaankin, etta samaa kielta kanssasi puhuva parturi on kylla elamassa yksi tarkeimmista asioista... Kiersin katsastamassa parikin parturiliiketta ostoskeskuksessa mutta ne eivat miellyttaneet. Ensimmaisessa tukkani haukuttiin hirveaksi jo ovella, joten totesin, etta kiitos riittaa jo tassa kohtaa, ja toisessa paikassa parturilla itsellaan oli ruma tukka. Ystavani Anskun kanssa on todettu moneen otteeseen, ettei huonotukkaiseen parturiin voi luottaa. Se olisi sama asia, kuin autokoulun opettaja ilman ajokorttia tai liian laiha kokki. Kolmannesta paikasta sitten tarppasi ja kokemus oli loppujen lopuksi aivan hyva, vaikka vari ei ollutkaan sita, mita kuvittelin meidan yhdessa sopineen ennen tuoliin istuutumistani. Tuntuu, ettei koko tukka muuttunut yhtikas mihinkaan ja se ei ole se lopputulos, jonka mina haluan parturikaynniltani. Nain ollen, vakkariparturini Elisa, anna anteeksi syrjahyppyni, laitetaas kalenteriin aikaa ensi kuulle!
Rentouttava jalkahieronta hintaan 2,40e. Ei paha.
Paivat ovat siis kuluneet leppoisasti. Tavaraa on kertynyt niin, etta rinkka ja lentolaukku ovat aariaan myoten taynna. Puntaria ei ole, joten minulla ei ole mitaan kasitysta siita, paljonko laukut yhteensa painavat. Etunani kuitenkin on se, etta rinkka oli jo tullessa huomattavan kevyt: taidettiin liikkua jossain kahdeksan kilon tuntumassa. Siis rinkka, joka sisalsi tavarat 9 viikolle.. Tata on ihmetelty useiden ihmisten toimesta muutamankin kerran. Mikkokaan ei voinut millaan kasittaa, etta hanen reppunsa painaa enemman kuin omani. Laitetaan tervaristi seinaan: muistutan tasta kahdeksan kilon rinkasta tasta eteenpain aina, kun joku viitsii moittia liian suurta tavaramaaraani mihin tahansa lahdettaessa. Luvattu lista tavaroista, joita mukanani raahasin, on tulossa kotipuolesta. Tama jaa viimeiseksi kirjoituksekseni reissun paalta, mutta palaan viela jonkun postauksen merkeissa Suomesta. Lahtiessani ja blogin aloittaessani lupasin, etta kerron tavaralistan ja sen, paljonko rahaa reissulla kuluu. Aion olla rehellinen kuluissani, mutta paasen tarkistamaan asiat paremmin Suomesta kasin. Mielestani niissa blogeissa, joissa ei kerrota rehellisesti, mita tama huvi maksaa, ei ole vain paskankaan hyotya reissua suunnittelevalle ja sita budjetoivalle. "Halpa" on hyvin suhteellinen kasite ja "Kympillakin elaa" on ihan samaa kuraa. Jos siis joku tata blogia on lukenut vinkkeja etsiakseen, pysy linjoilla viela!
Uus-samannakoinen-tukka, uudet rillit ja mun uus lentolaukku.
Jossain vaiheessa Ansku pyysi kansallisuusvittuilua ja stereotypiatykitysta. Ikava kylla on todettava, ettei sellaiseen loytynyt materiaalia. Olemme menneiden viikkojen aikana tietysti tavanneet lukuisia ja lukuisia matkaajia, mutta vaikka kuinka koettaisi ajatella niista pahaa, ei oikein onnistu. On tietysti tavattu melkoisia dorkiakin, mutta niiden kanssa ei ole jaaty sitten aikaa viettamaan. Sukulaisiaan ei ihminen voi valita, ystavansa voi - suosittelen lampimasti tarkistamaan, kenen kanssa aikaansa viettaa. Mieleenpainuneita persoonia oli monia - ihmisia, joista tuli kavereita ja joiden kanssa tuli vaihdettua sahkopostiosoitteet ja facebookin profiilit...tai sitten heita, jotka jaivat mieleen tarinallaan: kuka oli matkassa isansa kanssa, kuka kuudesti jo samassa paikassa, kuka polki pyoralla halki Aasian maita (sen jannun pitais kylla vakavasti miettia laakitystaan), kuka oli lahtenyt kotoaan kaksikymmenta vuotta sitten eika ole viela mennyt takaisin, jne.. Elamantapoja on monia!
Aasia kuittaa, Bangkok vaikenee. Mikko jatkaa reissukirjoittelua tasta eteenpain. Mina kiitan teita seurasta ja kanssaelamisesta, Aasiaa siita, etta se kohteli neitsytmatkalaistaan hyvin. Matkalle on ollut yksi sana, joka kuittaa monta tarinaa: uskomaton.
(Kimi, muista ostaa ruisleipaa, juustoa ja nakkeja. Ma olen kotona pian.)
